Täydellinen syksy,
täydellinen viikonloppu;
lämpöä, aurinkoa ja tuhansia värejä.
Hyväntuulisia ihmisiä,
loputonta naurua.
Yllättäviä kohtaamisia
ja uusia mahdollisuuksia.
Viikonloppu oli enemmän kuin paikallaan. Ja se on vietetty juuri siten, kuin kiireisten päivien tasapainoksi kannattaa.
Leväten sekä nauttien ehkä tähän asti kauneimmista syyspäivistä ja kiireettömyydestä.
Tehden pitkiä kävelylenkkejä ja pyöräretkiä tytön kanssa.
Sohvanpohjalle kaivautuen seurana Vain Elämää ja pussillinen karkkia.
Nauttien aamu leipomisesta ja kahvista ulkona.
Ihastellen syksyistä rantaa auringossa lehtiä keräillen.
Plus monen monta teekupillista ja ajatuksia.
Oon ilmeisesti löytänyt itestäni yllättäen ulkoilijan; raitis ilma ja kauniit, vuodenaikojen mukaan vaihtuvat maisemat. Mulle tärkein ja rentouttavin paikka täällä on ehdottomasti meidän lähellä olevat rannat, riippumatta siitä onko kesä vai talvi. Aina yhtä rauhoittavaa. Sinne suunnattiin tänäänkin heti aamulla eväiden kanssa, istumaan laiturille ja kävelemään kallioille.
Ja taas hetken mietin, kuinka helppoa elämä voi olla; naurava lapsi innoissaan, aurinko iholla, ihmisiä ympärillä, ainutlaatuista aikaa. Pieniä arvokkaita ohikiitäviä hetkiä, kaikessa tavallisuudessaan - kaikki hyvin juuri siinä.
Nyt kohti seuraavaa työntäyteistä viikkoa, joka tuo mukanaan varmasti paljon uutta. On ihanaa ajatella, ettei tiedä mitä kaikkea edes pari seuraavaa päivää tuovat tullessaan. Mitkä mahdollisuudet odottavat kulman takana, ja mitä kaikkea on mahdollista kokea, kun uskaltaa. Hymyilyttää, ajatus siitä, kuinka asiat johtavat seuraavaan, tiet toisiin ja valinnat lopputuloksiin - arvaamattomiin seurauksiin, joista pääsee nauttimaan, tai vähintäänkin oppimaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti