maanantai 19. tammikuuta 2015

Tänään

Sata sanaa paperilla.

Kaikki pyyhitty pois, hetkessä.

Ei ole helppoa antaa itsensä olla väsynyt arkeen. 

Aiemmin en tiennyt siitä,

Että päivät voivat tuntua raskailta,

Rutiinit uuvuttavilta,

Ja ikkunasta näkyvä harmaus loputtomalta.

Huomenna hymyilen taas, 

Koska silloin on sen aika. 



---


Yhtenä yönä sairaalan lattialla maatessa, tulevaisuutta miettiessä, ahdistukset, suru ja pelot seurana, mun isäni käski mua kysyä ahdistukselta, mun oman pääni tuotteelta, koska se meinaa lähteä ja ilmottaa sille päivän.  

 Se päivä on huomenna. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti